Mää oon ollu tosi kiireinen ja reissussa!

Mää oon ollu koko ajan vaan menossa eikä me olla keretty kirjottaan tänne lokikirjaan yhtään mitään. Emännällä on lorvailu(loma)viikko ja me ollaan vaan oltu mökillä. Mökki on sellanen paikka missä on paljon mettää niemenkärjessä ja polkuja ja ryteikköö ja haisuja ja koloja ja kasoja ja kakkoja. Kerrankin me mettässä löydettiin tosi ihana pökäle ja mää heti kun haistoin niin sitten haukkasin sitä, koska mun mielestä tosi kulinaarit ei kursaile, mutta mää sain siitä sitten syyt niskoilleni ja käskyt mennä eteen päin (emäntä viuhto kauheena ohitte-viuhdontaa, ja mää vähän luimistelin vaan mutta menin silti).

Tunnsitatteko te muut reissunhaisun? Mää tunnistan sen heti! Tässä mää haistelen sitä junassa!Mun mielestä reissunhaisu on ihana, ja mää tunnistan sen kyllä heti jos jossain reissureppu vaan ees vilahtaa. Me oltiin reissussa koko juhannus. Ja näytettiin tältä:

Mökki on myös sellanen paikka missä on vettä, ja vaikken mää vielä oo uskaltanu uida niin pelastan käpyjä ja oon veneilly oikeen ahkerasti. Mää oon sillain että keikun etutassut veneen reunan yli, ja vaikka muita ihan hirmistyttää että mää putoon niin mää vaan oonooonoon siinä reunalla!

Sitte vielä ihan järkkyjuttu, mää oon jollain laihtumisella! Mää en tajua mitä se tarkottaa, mutta on siinä jotain hyvääkin, kun mun ruokaan on alkanu tulla enempi vaan lihaa! Mutta emmää silti oikeen välskää tästä jutusta ollenkaan.

        Missä ruoka?

Toivottavasti teillä kaikilla on ollu mahtava ja herkkupaljoinen juhannus!

Kuuroille korville

Mää oon Sipe! Mulle on turha huutaa tai haukkua tai räksyttää tai louskuttaa tai wouwouwouata, kun en mää kuule kuitenkaan mitään. Moiselle kallistan päätäni aistikkaasti ja ymmärrän elantokielesstä (elekieli, toim.huom.) mitä tarkoitetaan. Sitten viuhtomismerkkejä (viittomia) osaan myös.

Oon pieni ja söpö jackrusselinterrieri ja vasta kaupunkimuuttanu maalle uuteen kotiin. Vanhassa kodissa asuin pennusta saakka tähän ikään, melkeen 4-vuotta. Sielä oli kaks aikuista ja kaks ja nyt kolme lasta ja kissa, ja kaikkien kanssa mää tulin toimeen rakkaudellisesti, kunnes joku Algeeria-niminen päätti muuttaa meille kanssa! Ihan ylläripyllärinä varottamatta! Ja mulle piti löytää uus koti. Onneks uus emäntä ja vanha emäntä tunsi toisensa, ja vaikka uus emäntä ei ollu mua koskaan nähnykään niin se tunsi ja tiesi mut mutkain takaa ja kautta rantain. Ja sitten päätettiin että musta tulee kaupunkimuuttaja!

Mää oon kotiutunu tänne uuteen kotiin tosi hyvin ja vietän oikeeta koiran elämää. Oon taloyhtiön ehdoton suosikki, kun en hauku sisällä. Miksi mä nyt tuhlaisin energiaani johonkin metelöintiin, kun nukkuminenkin on niin ihanaa? Lisäks oon oikein kaunis, kiltti, tottelevainen, älykäs, nopea, leikkisä, nokkela, lempeä, hoivaava, rohkea, reipas ja supervaatimaton, kuten kaikkien terriereiden kuuluukin olla.

Mää kerron mun muuttopäivästä ja muistakin päivistä, kun saadaan tää lokikirja käyntiin. Hännänheilutus kaikille!